Pientä tohinaa

Heippa !

Niin se viikko 48 vierähti. H hetki lähestyy, sitä ollaan odoteltu, mutta pieni viihtyy vaan siellä lämpimässä :) Eka arvioitu aika olis keskiviikkona ja alkuperäinen perjantaina tai jos edellistä raskautta mietitään , menee tääkin yli sen 4 päivää. Ollaan jännän äärellä.

Olen myös ollut vähän ahkerampi, jos en muuten, niin imurin kanssa. Raskasta on imuroiminen ja siivoaminen , mutta sekin on pakko tehdä ees jotenkin . En tykkää, jos on sotkuista ja en tykkää, jos tavaroita lattialla, kun niihin voi vaikka kompastua .

Joulu tunnelmaa tein vähän viikolla meidän kotiin ( punaista liinaa ja jouluisampaa kynttiläkippoa , mutta ei joka paikkaan). Lapsetkin huomasivat kun on niin jouluista ja miksi kysymystä tuli :)

Joulutorttuja innostuttiin tekemään lasten kanssa ja vähän enemmän panostettiin siihen kokeilu mielessä, tomusokerin kera .

 

Joulumyyjäisissä poikettiin yhdellä kyläkoululla tässä lähellä ja ostettiin kakkua, leipää ja tytön haluama piparitalo. Minä en ole ikinä kokeilu ees piparitalon tekemistä, enkä kyllä uskalla, jos se menee pilalle, harjoittelu tekis mestarin . Mutta aikaa se vaatii. 

 

Vähän shoppailua tuli tehtyä, hitaasri, mutta varmasti . Nyt sain sen haluamani joulukuusen, koristeet kylläkin vielä kaupassa ja kuusi paketissa , mutta tästä se lähtee. Lapset myös saivat haluamansa kalenterit. Ja tonttulakitkin hankin, kun kaikki on aina hukassa . 

 

Saatiin vapaa viikolloppu, kun lapset olivat tädin luona kylässä , leikkien serkusten kanssa . Me aikuiset otettiin rennosti ja myös käytiin yhdellä huoltoasemalla syömässä lounas, kotiruokaa. Oli kyllä hyvää .

Lohimureketta

  

Vähän paketointia olen yrittänyt harrastaa ja olenkin peräti kolme pakettia saanut tehtyä. 

 

Ei sitä kyllä paljoo rentouduta , ihan sama mikä päivä on . Lapset tuovat omat haasteensa ja koko ajan huomioo tarvis olla ellei koneella oo tai elokuvia katsele. Välillä vaan huomaan ettei mulla ole aikaa istua koneella kun ei oo tilaa kun pinenet ovat vieneet sen . Usein ne pelailee pikku kakkosta tai kattoo jotain pieniä videopätkiä. Haastavin on varmaankin 6 -vuotias , joka tarvitsee ohjelmaa tai tuntuu ainakin, että jatkuvasti. Ja toivonkin että vatsani häviäis , että se energia palais takaisin . 

Sunnuntaina marraskuun viimeisenä päivänä vietettiin Antin päivää . Kyllä sitä nykyään huomaa, ettei kaikki reagoi nimipäiviin , eikö sukulaisten nyt ainakin tarvis muistaa tai sen verran ainakin kurkata kalenteriin . No mä ainakin muistin ja yritin vähän pitkin päivää hemmotella tai meni kylläkin iltaan ja kyllä minä nyt ruuan tarjosin ravintolassa jo perjantaina , siitä hän tykkäsi. 

Nimipäivä  kakku 

Että semmoinen pitkä viikko , eikä tietokaan että olisin itseäni hemmotellut . Empä ole sitäkään kokenut moneen aikaan . Masentavaa. Ja myös joku kotihiiri, näkee vaan nää seinät ja puhelee vaan lapsille ja ohimennen miehelle. On tää kyllä semmoista , kaipaan kaupunkiin ja ihanien ihmisten ympyröihin . 

Kaikki asiat jotenkin pursuaa korvista . Uskonto, uskovaiset ihmiset ( riippuu tietenkin kuinka se näkyy ) Ärsyttää kun ei voi olla normaalisti vaan suunnilleen raamattua on joka paikassa . Vaikka itsekkin olen ihan normaalisti sitä asiaa hoitanut , se on sopinut minulle paremmin . En tarvi mitään uskonlahkoja sun muuta . 

Kyllä kaikkia ihmisiä tarvis hyväksyä tai yrittää ainakin , mutta tuntuu että niillä uskovaisilla se perjaate on vähän erillainen , pyöritään omissa porukoissa ja ollaan mieltä mitä ollaan . En ymmärrä . Mutta niinkuin sanoin . Tunnen myös semmoisia vanhoja tuttuja , jotka ovat aivan ihania eikä niistä näy uskovaisuus vahvasti. 

Myös tää maaseutuelämä . Tullaan vaan ovesta sisään , eikä tunneta puhelinta eikä toisten sääntöjä eikä tietookaan nykypäivästä , nykyään tehdään eritavalla , enään ei olla luvulla siel sun täällä. Ja sitten itketään kun mieli pahoitettiin , tulee mieleen se elokuva mielensä pahoittaja . Oli hyvä elokuva , huumoria täynnä, mutta myös kyllä tuttua juttua . 

Semmoisia kuulumisia , kuuluu varmaankin vähän tähän raskauteen ja loppu vaiheeseen . . . Pian taas hymyillään kun pieni pallero sylissä <3 Jaksaa vielä vähän aikaa :) 

Tässä meidän pieni poika 

Mukavaa viikkoa kaikille <3 Alina